Kuten aikaisemmassa postauksessa sanoinkin; elämää ja vilinää beachilla riitti koko kuuden päivän (ja yön) ajan. Ultra Music Festival ja Spring Break varmistivat, että allasbileitä riittää kaikille halukkaille joka ilta. Meidän hotelli sijaitsi kahden melko ison bilehotellin välissä rantabulevardilla, joten normaalisti noin kello 12-13 lähtien olimme melkoisessa musiikin ristitulessa. Hotellin omista kaiuttimista kuuluva Michael Bublémainen letkeily jäi kyllä kakkoseksi naapurien pommittamien dubsteppien ja housebiittien rinnalla. Ei laadullisesti vaan volyymeiltaan. Meitä meininki ei silti haitannut pätkääkään. Voin silti lyödä Mölkyn vetoa, että joku hotellissamme majoittuneista vanhuspariskunnista/lapsiperheistä ei ajatellut samoin.
 |
Näkymä rannalta hotelleille |
 |
Uhh! |
Loman ainoana pilvisenä päivänä kävimme Millionaire's Row -cruisella - tai Motivaatioristeilyllä, niin kuin sitä ennemmin kutsuisin. Reilun tunnin ajelulla kierrettiin ympäri Miamin rannikkoa julkkisten kesämökkien ympärillä. Huikeita huviloita ja puutarhoja altaineen. Kyllä kelpaa.
 |
Scarface Mansion |
Alueella oli myös myynnissä kaksi tonttia, 7 miljoonaa dollaria kappale. Siitä saisi joku rahamies 14 miljoonalla aika arvostusta herättävän tenniskentän.
 |
Lisää kuvateksti |
 |
En ole varma oliko tämä todellinen varoitus vai itseironiaa |
Vikana iltana kävimme katsomassa, kun Miami Heat otti 25. perättäisen voittonsa Detroit Pistonsista. Huikea matsi ja mahtava meininki. Suosittelen kyllä kaikille Miamissa vieraileville urheilun ystäville.
 |
Uppos |
 |
Poppareita tyylillä |
 |
LeBron oli liekeissä |
 |
Oikeasti ne veti ihan hyvin yhteen |
 |
Röis |
 |
AmericanAirlines Arena |
Matsin jälkeen menimme odottamaan bussia South Beachiin hotellin neuvomalle pysäkille (heidän mukaansa ei ollut mitään järkeä ottaa taksia, sillä ruuhkassa voi kestää tuntikin ja hinta voi nousta korkeaksi). Siinä me sitten pelin jälkifiiliksissä odotettiin yli tunti bussia, joka ei koskaan tullut ja päädyimme loppujen lopuksi ottamaan taksin hotellille. No ruuhkaa ei ainakaan enää ollut :)
Yleensä lomareissulta lähtiessä on hieman haikea fiilis, kun joutuu lähtemään pois. Nyt ei jotenkaan haitannut yhtään, koska tiesimme, että seuraava pysäkki on Eerikinkatun sijasta Fulton Street, NYC.
Seuraavat kuulumiset siis taas keväisestä New Yorkista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti